Perjantaina starttasin Konalla elämäni ensimmäiselle pyörätelttaretkelle. Edellisenä viikonloppuna tuli hommattua uudet Shimanon lukkokengät, joita testasin onnistuneesti sunnuntaina (kaatumatta :)). Keskellä viikkoa piti vielä käydä noutamassa parikin kertaa jotain välttämätöntä pikkusälää, ettei h-hetkellä enää tarvitse lähteä kauppaan. Tämä matkahan oli siis eräänlainen testiretki tulevia pidempiä vaelluksia varten: tarkoituksena oli tutkia, mitä välttämätöntä puuttui, mitä ongelmia matkalla tuli vastaan, miten jaksottaa matkantekoa ja ruokailua yms.. Ylipäänsä siis tarkoituksena oli lähteä katsomaan, miten retkipyöräily mieheltä oikein sujuu :)
 |
| Lukija voi sulkea mielestään sanan Biltema, mikäli se aiheuttaa allergisia oireita. |
Päivä 1: 29 km, noin 90 minuuttia, 0 euroa
Ensimmäisenä iltana ei suinkaan ollut tarkoituksena rykäistä puolen Suomen läpi, vaan ihan vaan töiden jälkeen tehdä rauhallinen siirtymä Espoon Nuuksioon Kattilajärvelle, pystyttää teltta ja nauttia pastaillallinen hyttysten, kirjan ja brandy-ryypyn kera. Toki pyörä oli etukäteen jo melkein pakattuna. Matka meni (lähes) kivuttomasti ja uni kutsui miestä jo pian kymmenen jälkeen.
Huomioita:
- Kiinnityksiin pitää kiinnittää jatkossa enemmän huomiota; (vielä) puuttuvien etulaukkujen paikalla ollut makuualusta melkein tipahti alkumatkalla yllättäneen kuopan vuoksi. Moista hazardia ei saa tapahtua esim. alamäessä tai vilkkaassa liikenteessä.
- Matkalla on syytä olla mukana toimiva kamera. Kauniin Kattilajärven ikuistaminen jäi zoomauserrorin vuoksi tekemättä. Nyt alkoi laadukkaan kamerakännykän etsiminen prkl!
- Kuormaa ei juuri huomannut matkan edetessä. Välillä piti oikein kääntyä katsomaan, että onko kaikki paikallaan. En tiedä onko syynä Konan hyvä suunnittelu, vai käykö näin aina pyörästä riippumatta. Painon huomasi ainoastaan hyvin pienellä nopeudella tai liikkeelle lähdettäessä/ pysähtyessä.
- Ilta- ja aamutoimiin on syytä varata pari litraa vettä. Luulin että 1-1,5 riittäisi, mutta päivällinen/ aamupuuro + teet + janojuoma + hampaitten pesu todella vie paljon nestettä. Onneksi tällä kertaa vettä oli tarpeeksi.
- Lukkokenkien lisäksi mukana oli hyvä olla lenkkarit, koska jyrkillä hiekkateillä ja iltatoimissa lukkokengät eivät yksinkertaisesti ole mukavat jalassa. Crocsejakin harkitsin, mutta sääskien ja kosteuden vuoksi lenkkarit olivat huomattavasti mukavammat.
 |
| Tässä vaiheessa kamera vielä suostui zoomaamaan. Tuntia myöhemmin ei... |
Päivä 2: 71 km, reilu 3 tuntia, 15 euroa.
Lauantaiaamuna uskaltauduin ylös vain vaivoin, koska varjoisassa metsikössä aamu valkeni kylmänä. Pitkille kalsareille ja pipolle tuli tarvetta! Aamutoimiin (puuro, pesu, teltta, pakkaus, kiinnitykset) meni yllättäen aikaa vain vajaa tunti, joten liikkeellelähtö oli yllättävänkin jouhevaa. Päivä oli pilvinen ja (pääosin myötä-) tuulinen, joten polkeminen maistui mukavasti. Kokemukseni on ollut tähän asti, että kun lähtee ajamaan entuudestaan tuntemattomia teitä, on matkanteko hitaampaa, mutta tällä kertaa kilometrejä kyllä kertyi oikein kiitettävään tahtiin. Veikkola-Kirkkonummi-Siuntio-Kuninkaantie olivat kauniita teitä ajella, eikä liikennettä ollut kiusaksi asti. Muitakin pyöräilijöitä oli runsaasti liikenteessä, jopa satunnaiseksi juttuseuraksi asti.
Hämmästykseni olikin suuri, kun huomasin olevani jo ennen yhtä (lähes) määränpäässäni Inkoossa, jossa odotti lämmin ruoka ja yöpaikka. Olin ilmoittanut saapuvani paikalle vasta iltapäiväksi, joten jatkoin hyvällä syyllä matkaa Kopparnäsin niemelle. Kirjaa lukien ja auringosta nauttien paikalla vierähti kevyesti pari tuntia nälkää odottaen. Paikalla oli muuten runsaasti lintubongareita ja haavimiehiä, kun alueen länsiosasta löytyy Långvassofjärdenin linnustonsuojelualue. Paikalle olisi saanut jäädä telttailemaankin, mutta se jää nyt toiseen kertaan. Ensi kerralla pitää varautua paikalle makkarapaketin kanssa, koska tien päässä oli mainion oloinen grillikatos odottamassa.
Ilta menikin sitten seurustelun ja saunomisen merkeissä. Mainio päätös mainiolle päivälle.
Huomiota:
- Päivämatkaksi tuli melko vaivattomasti 71 kilometriä, mutta päivästä jäi vahva usko, että myötätuulessa ja hyvällä säällä on täysin mahdollista polkaista vaikka 120-150 kilometriä kunhan vain lähtee ajoissa liikkeelle. Kopparnäsissä olin puoli kahden maissa, joten potentiaalia lisäkilometreille todellakin oli.
- Kuten aiemmillakin pitkillä lenkeillä, oli ruokataukojen merkitys jälleen suuri. Energiahukkaa ei päässyt tulemaan, koska söin melkein jatkuvasti jotain. Aamupalaa klo 8.30 seurasi toinen aamupala klo 10.30, jota seurasi pieni tauko bussikatoksella klo 11.30, jota seurasi jäätelötauko klo 12.40 jne jne. Toki jos olisin jatkanut polkemista vielä iltaa kohden, olisin syönyt ison lounaan esim. Siuntiossa, mutta tällä kertaa siihen ei ollut tarvetta.
- Iltavenyttelyt suoritin tunnollisesti minkä seurauksena jalkoja ei pakottanut missään vaiheessa. Tämä on syytä pitää mielessä tulevia reissuja varten.
Päivä 3: 0 km
Paluu kotiin sunnuntaina piti tehdä riisutulla Konalla, mutta talkootöiden rasituksen ja koillisesta puhaltavan, sadettakin ennustavan ankaran tuulen vuoksi päätin tehdä paluureissun vasta seuraavalla viikolla ja mennä tällä kertaa kotiin nelirenkaisella. Kyllä se vain näin on, että jos seuraavana päivänä on töitä ja tarjolla on autokyyti kotiovelle niin valinta on tässä vaiheessa helppo tehdä. Reissun päätavoitteethan tuli joka tapauksessa täytettyä. Automatkalla olikin sitten käyttöä pyyhkijöille, joten aika tuskainen fillarireissu olisi ollut edessä.
Onnistunut viikonloppu joka tapauksessa, valoi paljon uskoa siihen, että pyörän kanssa voi matkustaa useitakin päiviä kunhan perusasiat ovat kunnossa. Kona vaikuttaa olevan mainio retkipyörä, eikä varusteiden paino juurikaan vaikuta ajamisen nautintoon. Itselleni entuudestaan tuntemattomat Kirkkonummi ja Siuntio olivat mahtavaa pyöräilyseutua mäkien, peltojen ja rauhallisen liikenteen vuoksi, varmasti palaan tänne päin myöhemmin myös päiväreissujen merkeissä. Kamera-asia pitää hoitaa ennen toista testireissua, joka on tarkoitus ajaa 2-3 viikon sisällä.
Joni Kas
